lauantai 16. syyskuuta 2017

TEEMAKUUN KOLLAASI 30. ALOITETAAN 1-6 ja kollaasi

Teema 30. Aloitetaan

Teemakuun kollaasi haaste jatkuu, nyt on vuorossa jo 30. teema. Tule rohkeasti mukaan.
Kukin osallistuu omilla taidoillaan. Riittää vain halu iloita omasta luovuudesta ja uskallusta kokeilla uutta.

Jokainen joka osaa jumpata, osaa myös piirtää tai maalata. Näin kesän jälkeen aloitetaan kohentamaan vähän luovuuden kuntoa ja piirrosjumpataan. Vinkkinä on muutama aloitustreeni, oman kuntosi/ taitosi mukaan voit keksiä omia luovuusjumppa ohjeita. Älä kuitenkaan aseta tavoitettasi heti liian korkeaksi,
ota rennosti ja nauti, tutki ja innostu.


Välineinä kynät/liidut/siveltimet ja värit. Nyt ei tule hiki, vaan iloinen ja hyvä mieli piirtäen ja maalaten.
--------------------------------------------
-----------------------

lämmittely: tyhjään paperiin kokeile eri väreillä ja välineillä yhtenäistä viivaa tai erilaisia pintoja. Miten vaikuttaa jos painat kovaa tai miten päin pidät kiinni. Voit kokeilla myös eri papereita ja pintoja.
Älä yritä tehdä mitään esittävää, anna käden kulkea ja nauti kynän liikkeestä. 

2. seuraavaksi teet molemmin käsin yhtä aikaa. Voit tehdä molemmilla samaa kuviota tai sitten yrität tehdä erilaista kummallakin.

3. nyt piirrät yhtenäisen mutkittelevan viivan ja jatkat tekemällä samaa rataa uudelleen ja uudelleen... Tunne kuinka käsi oppii ”radan” 

4. piirrä pystyviiva ja tee toiselle puolelle yhdellä viivalla jokin epämääräinen kuvio. Sitten piirrän toiselle puolelle viivaa sama kuvio, peilikuvana.

5. ota jokin esine ja piirrä sen ääriviivat katsomatta paperiin, johon piirrät.

6. seuraavaksi voit piirtää jokin esine mallista ja halutessasi siihen myös varjostus.

-keksi lisää, sovella, ideoi, anna vinkkejä. ..



Syyskuu: teema 30. ALOITETAAN

Työ 1.
Otin nyt hiilen ja hiilikynän käyttööni ja niillä sitten tuhertelin sitä sun tätä ja kivaahan se olikin ja rentouttavaa!
 Oikein meinasin innostua ja teinkin monta paperia täyteen, mutta nyt tänne vain tämä yksi.


Työ 2.Molemmilla käsillä yhtäaikaa ja punainen on toisella ja musta toisella kädellä.
Vasen ei aina meinannut pysyä mukana, mutta ei niin vaikeaa kuitenkaan, kun kuvittelin olevan.
Työn tein sellasilla sivellintusseilla, jotka joskus sain tyttäreltäni.
 Työ 3. Yhtenäinen mutkitteleva viiva ja sitä sitten monta kertaa rataa"ajetaan" kuin autoa konsanaan, hi! Ja kun tarpeeksi monta kertaa ratoja menikin kynällä, niin ihmeesti jäikin muistiin! Kokeilkaa ihmeessä kaikki!
Tämänkin työn tein niillä sivellin tusseilla.


Työ 4. Piirrä pystyviiva ja toiselle puolelle yhdellä viivalla jokin kuvio...tämänkin tein niillä samoilla tusseilla. Mutta tämä ei niin helppo tehtävä ollutkaan, mutta tein vähän kerrallaan, niin tuntuikin paremmin tehtävältä.

Työ 5. Ota jokin esine ja piirrä se katsomatta paperiin. Otin oman käteni, ja luulin, ettei yksikään sormi ole paikoillaan ja ollenkaan edes oikeassa paikassakaan, mutta ihmeellisen lähelle meni...sormet nyt vähän ovat ihmeen pitkät, mulla on paljon lyhyemmät ja paksummatkin...Ja paljon muhkuraisemmatkin hi!
Tämän työn tein hiilikynällä. 
Töitäni olen senverran käsitellyt, että töitten pohjia olen vähän koittanut saada eloisammaksi, koska pohja on ollut valkoinen, niin tuli näin vähän kivemman näköiseksi.
Itse työt kuitenkin on ihan tehty  kynillä ja tusseilla.
Työ 6.
Sitten vielä sai piirtää jonkin esineen mallista ja mä piirsinkin sitten lyhdystä, joka sattui olemaan tossa lähettyvillä.
Työni piirsin lyijykynällä ja vähäsen väritin vesivärikynillä.
Työtäni pikkasen käytin kuvankäsittelyssä, että tuli pinnasta vähän karheampi.


Ja vielä kollaasikin heti perään
https://teemakuunkollaasi.blogspot.fi/
Ja kun kaikki on valmiina, saa ottaa tämän niin hienon papukaijamerkin taas itselleen.
Kiitos Milli ja Esther.


tiistai 29. elokuuta 2017

TEEMAKUUN KOLLAASI ja KOLLAASI teema 29

Kesä-elokuu 29.teema

Luovuus ja teemakuun kollaasit eivät jää kesälomalle, 
vaan tuttuun tapaan hidastatetaan vain vauhtia.
29. teema kestää kesä-, heinä- ja elokuun ajan.
Nyt etsitään ispistä esineistä, materiaaleista ja tavaroista, olisko siis vaikka
TAVARATAIDETTA
miten itse kukin aiheen haluaa tulkita
---------------------------------------------------
----------------------------------
--------
Taisin ehtiä vielä hyvinkin mukaan, vaikka luulin jo, etten ehtisikään.
Mutta olen jokaisessa ollut mukana, niin halusin sitten olla tässäkin .
Paljon oli aikaa tehdä näitä, mutta mun kesäni meni, niinkuin se meni, enkä siis ehtinyt oikeestaan mitään tehdä.
Mielessä oli kuitenkin tämä haaste aina välillä ja keräilinkin vähän erilaisia tavaroita mielessäni tämä tavarataide- haaste. Mutta eiiiiii..... aina tuli jostain syystä stoppi sille ja sille idealle..
Mutta nyt sitten edes jotain..
Toivottavasti meen edes rimaa hipoen tämän haasteen näillä jutuilla jotenkuten läpi?
Jotka  nyt teinkin sitten valmiiksi asti  ihan viimeisenä viikkona.
Miten se tavara mielletääänkin...niin voi olla, etten ylitäkkään sitä rimaa,hi!
Mutta nyt kuitenkin laitan nämä tänne ja otan osaa haasteeseen kuitenkin.

Tämä on sellanen mobile, johon olen ottanut tarvikkeita vähän sieltä sun täältä...
Työn nimi on  "Ruoste".

Tämän pienois- puutarhan tein  pahviselle alustalle.
Jonne sitten istutin vähän kaikkea ja tuolin tein pahvista.
Oli vain niin vaikeata löytää tarpeeksi pieniä kukkia kukkamaalle.  Laatat tein tuolin eteen kävyistä, niinkuin aidan ympärillekkin,  jotka eivät sitten millään pysyneet paikoillaan edes hetken vertaa.
Eli tämä onkin sellanen "installaatio taide".
Työn nimi on "Kesä".

Tässä on mun pöllöni, meni vain aika kauan, että löysin edes sinnepäin olevia kiviä, edes pikkasen pöllön muotoisen.
Venla löysikin tuon edessä olevan pöllö kiven, aika hyvin löydetty 2-vuotiaalta.
Mutta lapsethan näkevätkin enemmän, kuin me aikuiset!
Työn nimi on "Pöllömetsä".
Tämän kukkataulun teinkin vanupuikon päistä, eli kukat on tehty niistä.
Maalasin peiteväreillä ja liimasin paikoilleen.
Kukat jäivät liian vähäisiksi, mutta sillä kertaa selkä ei antanut enempää kukkia maalata, eli annoin periksi.
Tässä vähän lähempää niitä kukkia.
Työn nimi on "Pumpulikukat".
Tämä onkin sellanen koko kesän kerättyjen linnunsulkien satoa..Eli keräsin koko kesän näitä sulkia, ihan mielikseni, koska sulat ovat niin kauniita.
Ja pitihän ne jotenkin haasteeseen mukaan ottaa.
Tässä tulee vähän esille linnunsulat, jotka pitävät ne tuolla korkealla ilmassa, kun niitä vielä osaa käyttää oikein.
Tässä sulkia lähempää.
Työn nimi on "Lennossa".

Kukkiahan piti enemmän laittaa vielä, eli joskus aiemminkin olen näistä palaneista tuikkujutuista tehnyt näitä kukkia, mutta nyt laitan tännekkin niitä.
Taulun nyt niistä väsäsinkin.
Pohjana vanhan kirjan kansi.

Tässä vähän lähempää kukkaa, ruusua koittaa matkia.
Työn nimi on "Hopearuusut".

Allaolevasta kuvakkeesta llisää Tavarataidetta

https://teemakuunkollaasi.blogspot.fi/




Sitten vielä kollaasi kaikista kuudesta työstäni:


Tässä vielä ihana papukaijamerkki, jonka saan, jos mun työni vain hyväksytään, hi?
Mutta eiköhän mene kuitenkin läpi, sillä näitä tehdessä kuitenkin mulla ainaskin oli hauskaa, ja toivottavasti teilläkin, kun saatte nauraa näille mun tekeleilleni,hi!



Kivaa syksyn odotusta kaikille!
Ja kiitos taas tämän haasteen pitäjille Millille ja Estherille.























lauantai 19. elokuuta 2017

EDES PIENI VIESTI

Nyt laitan edes pienen postauksen teille, koska jäin pois niin äkkiä, etten jaksanut teille edes hyvää kesää toivottaa, jota pyydän anteeksi nyt ja tässä.

Monet kerrat olen istunut koneen viereen ja ajatellut laittaa tänne edes jotain, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi.
Kännykästä olen katsonut postini, eli tosi harvoin olen ollut koneella... Kiitos teille kaikille, jotka olette muistaneet mua posteillanne.Unelmalle kiitos nimpparitoivotuksista. Laitoin sulle postia, mutten tiedä, lähtikö, kun näytti jotain ihme virhekoodia???

Mutta alkukesä meillä meni anopin hoivaamiseen, sillä hän alkoi pikkuhiljaa hiipua pois.
Monet kerrat vanhainkodilta soitettiin, että nyt on Saara huonossa kunnossa ja me sinne sitten tietty nopeasti mentiin, vaatteet kouraan ja menoksi! Sillä olihan meiltä matkaa sinne n. 30km.
Puolimatkasta otettiin miehen sisko kyytiin myös aina.

Mutta ainahan se Saara vain pinnisteli eteenpäin, ja piti kiinni elämäreunasta..ei vielä ollut hänellä aika.

-----------------


Mutta sitten koitti kesäkuun 27pv ja iltamyöhäinen, kun sieltä soitettiin meille, että Saara on nukkunut pois.
Ja silloin yötä vastaan vielä lähdettiin sitten häntä katsomaan..
Se on aina niin sellanen hetki, kun ihminen on kuollut ja lähtenyt tästä maasta pois, että se koski kovastikkin! Ihmisestä näkee heti, että sielu on poissa ja siinä on vain kuori jäljellä...
Olin menettänyt "äitini" toisen kerran.
Koska Saara oli mulle jo kuin toinen äiti, oma äitini on  kuolleena ollut kauan aikaa.
Eli näinhän se kesän alkupuoli menikin melkein siellä vanhainkodilla viettäen.
Sillä melkein päivittäin siellä loppuajat käytiinkin.


Hautajaiset olivat sellaset lämminhenkiset, jotka vietimme miehen sisaren kodissa. Vävyni teki sinne ruuan ja yhdessä leivottiin ja kakku ostettin.
Ihan vain lähimmäiset olivat koolla.
Ikävä on häntä...
Saara sai kuitenkin viettää tosi pitkän elämän, hänhän täytti maaliskuulla sen 104v!

--------------------------------------------




 
Itse olen sairastelut myös koko kesän vähän, ensiavussakin oli sellasesta ihme huimauskohtauksesta. Tuntui siltä, kuin kaikki olisi mennyt vauhdilla alaspäin.. kuin jalatkin olisivat astuneet lattian läpi.   Sydämessä ja vasemmassa kädessänikin oli kipua..


Pelottava juttu sekin. Mutta mitään ei löytynyt  sydämestä ainaskaan, ja päätutkimuksia  ei Vammalassa tehdä. Lääkäri etsi varmaan tutkimuksillaan aivoinfraktin oireita, mutta sen tiesin, ettei sellasesta ollut kyse...tiedän kyllä ne oireet..kun miehellä sellanen on joskus ollut.
Mutta päästivät kotiin kuitenkin, ja oireet lähtivätkin sitten parin päivän jälkeen kokonaan..
Lääkäri päivystyksessä käski mun mennä sydämestäni lääkäriin, mutta vielä en ole saanut tilattua aikaa sinnekkään.
Tikkapariskuntaa saimme koko kesän ja kevään seurata omalta takapihaltamme. Tulivat niin kesyksikin, että melkein olisi voinut koskettaa, kun niin lähelle tulivat. Urostikka oli rohkeampi. . Ensin tuli urostikka, sitten toi puolisonsakkin ja lopuksi lapsensa vielä. Joita oli kaksi. Mutta tikoista vielä myöhemmin laitan postauksen. Niiden rohkeudesta ja aikamoisesta komentamisestakin!
Yhtenä iltana mies huomasi, kun oli koiran kaa lenkillä, että kettu siellä istui pihassa kaikessa rauhassa.
Ja äkkiä hain kameran ja siellähän se vieläkin oli, eikä oikein tuntunut mitään pelkäävänkään.
Mutta se oli varmaankin niin kipeä ja heikko, koska se oli tosi kapinen!
Sillä oli oikein kamalia paiseitakin takalistossa.
Seuraavana iltana se oli meidän keittiön ikkunan alla ja nuuski ja haki tietty ruokaa.
 Sitä sitten seurailin... Siinä se katselee naapurin kissaa, mutta ei minkäänlaista saalistajaviettiä jaksanut noudattaa...melkein taisi pelätä kissaa, joka vähän piti kettua kuin pilkkanaankin. Keimaili melkein ketun nenän edessä ja kiipesi välillä puuhun ja tuli alas ja meni maate ja kieriskeli, muttei pelännyt yhtikäs mitään, ei kettua ainaskaan.

 Kettu lähti pois kissan luota ja meni penkille seuraamaan kissan touhuja, mahtoi harmittaaa varmaan kissan touhut!
Mutta harvoin sitä kettua näkee näin läheltä ja näin käyttäytyvän.
Nyt kettua ei enää ole näkynyt, luultavastikkin meidän yksi  metsästäjä tuttu, sen sai kiikkiin pyydyslaatikollaan. Mutta ketulle paras juttu, sillä ei se enää jaksanut edes saalistaa, niin heikko ja laihakin jo oli,  ja sen käyttäytyminenkin outoa.



Lapsenlapseni seurassa olen saanut aikaa paljon viettää, joka mulle onkin sellanen henkireikä, josta mä nautin joka solullani! Ei sen parempaa voi olla, kun viettää aikaa lapsenlapsensa kanssa. Ja rakastan häntä niin todella paljon!



 Venla on sellanen pikkunen ipana, joka on niin kiinnostunut kaikista ötököistä, hänestä tuleekin varmaan hyvä makrokuvaaja vielä. Mummulle hyvä kaveri kuvausreissuille.

 Yhdessä me niitä tutkitaan ja ihmetellään ulkoilessamme.
Kaikki on hänelle vielä niin uutta ja ihmeellistä, mutta hän on mulle opettanut uudelleen tien ötököiden pariin ja niiden seuraamiseen.

Mustikoillakin tietty piti käydä, vaikka mun noukkiminen onkin aika vaikeaa, mutta kontatenkin saa jotain aikaiseksi, sainhan  mä ämpärillisen mustikoita!

Saa nyt nähdä, ehdinkö tälläkertaa teemakollaasiin ollenkaan mukaan, mutta toivoisin, että ehtisin.
Mutta nyt teille kaikille oikein kivaa loppukesää !
Kieretelen blogeissanne nyt jonkin aikaa, mutta kaikkien blogeissa en varmaan jaksa käydä, mutta käyn vielä jossain vaiheessa kuitenkin.
Ehkä mä tästä vielä piristyn, kun nyt vaan taas selviän tästä vaivasta, mikä mua nyt piinaa!
Siittä toisella kertaa lisää, jos on vielä kertomista....

lauantai 27. toukokuuta 2017

TEEMAKUUN kollaasi ja KOLLAASI teema 28.

Toukokuun teema:
VIISI MINUUTTIA
aloita työ / tee luonnos, aikaa viisi minuuttia.
Voit tehdä työn loppuun ja näyttää myös sen.

 Sain kuin sainkin kaikki valmiiksi, eli tässä on vähänkuin monotypia tämä perhonen.
Eli vesivärituubi väreillä maalasin perhosen muotoisen johon sitten maalia pursotin tuubista...
Taitoin työn puolesta välistä toisen puolikkaan päälle, ja tässä tulos.Syntyi uusi perhoslaji, hi!



Tämän viimeisen työn tein niin, että paperin ensin kastelin hyvin, johon sitten pudottelin vesiväriä, punaista ja mustaa.
Sitten vielä heti perään astianpesu nestettä sinne tänne.Ihmeen hyvin kaikki ehdein tekemään 5minuutissa, kun nyt jo ymmärsin laittaa ne tarvikkeet valmiiksi..
Sitten vielä se kollaasikin tuli valmiiksi ja taas on tämän kuun työt tehty tältä osin.
Kiitos Millin ja Esther !

Lisää 5minuuttisia ja kollaaseja allaolevasta kuvakkeesta klikkaamalla:

https://teemakuunkollaasi.blogspot.fi/